Nämä minun kommenttini ovat tällaisia irrallisia ja osin ehkä täysin asiaan kuulumattomiakin, mutta olen ne sen perusteella laittanut kun olen tuota hahmotelmaa lukenut, että jos itse olisin opiskelija tai myös kun itse olen opettanut, niin mikä olisi olennaista tai mikä minua kiinnostaisi.
-pirjo

Kielimoduuli

English at Work

Svenska för arbetslivet

Library English

Bibliotekssvenska / venäjän alkeet

Tarvitaanko todella erillistä kirjastoruotsia ja –englantia?

 Tässä hieno oivallus: http://blogit.image.fi/heraakoulu/bloggaan-vloggaamisesta/

Tiedonhallinnan moduuli

Tiedonhaku ja –hankinta 1

Tiedonhaku ja –hankinta 2

Tiedonhaku ja –hankinta 3

Voisiko näistä yhden korvata tiedonhaun ohjauksen näkökulmalla eli se mikä olisi tärkeää kirjastoammattilaisenkin osata. Tiedonhallintaan mielestäni kuuluu keskeisesti myös tuen ja ohjauksen elementti.

Vai mitä kaikkea nuo kolme osiota pitävät sisällään?

Tiedonhakua pitäisi olla koko opiskelun ajan. Ensin sellaista, että osaa auttaa itseään eli oppii hahmottamaan erilaisia tiedonlähteitä, sitten näkemystä niiden käyttöön ja arviointiin ja tekemään tätä nimenomaan myös omalla ajallaan ei vain opintoja varten. Sitten kun perusasiat ovat selvät, voidaan keskittyä opintojen kannalta keskeisiin asioihin. Parasta olisi, että tiedonhaku kulkee koko ajan muun opetuksen rinnalla. Silloin opiskelijat voivat olla paljon motivoituneempia kun esim. tehtävät kiinnittyvät todellisiin asiakokonaisuuksiin. Tiedonhaun ohjauksen projekti oikealle kohderyhmälle kohdistettuna olisi takuusti opettavaista opiskelijalle. Muistan itse tehneeni tiedonhaun erikoistumisopintojen aikana projektin, jossa etsin aineistoa kasvatustieteen gradun tekijälle ja kyllä oli opettavaista. Oli pakko perehtyä aivan uuden alan tiedonlähteisiin ja myös opittava keskinäistä kommunikointia tiedontarvitsijan kanssa. 

Näkökulmia aineistoihin

Kirjallisuuden genret

Musiikki ja elokuva kirjastossa

Pelit ja pelaaminen

Pelit ja pelaaminen

Ehdottaisin ”pelikasvatus”, johon liittyy keskeisesti pelisivistyksen käsite. Pelisivistys on pelien ja pelaamisen kokonaisvaltaista ymmärrystä. Sen ytimessä on pelilukutaito, joka taas pitää sisällään pelien eri osa-alueiden tuntemusta, pelaamisen hahmottaminen kulttuurisena ilmiönä jne.

Kulttuurimoduuli

Kulttuurihistoria

Tapahtumatuotanto

Yhteisöllinen lukeminen

Tässä pistää silmään tuo yhteisöllinen lukeminen. Itse näkisin sen vain yhtenä sosiaalisen kirjaston toimintamuotona ja oikeastaan myös tapahtumatuotannonkin. Mitä sanoisi ”sosiaalinen kirjasto” tuohon kulttuurihistorian alle? Sosiaalinen kirjastohan on tapa, jolla eri-ikäisiä ihmisiä pyritään innostamaan kohti elinikäisen oppimisen tavoitteita ja käyttämään myös kirjaston aineistoja ja palveluita monipuolisesti. Yksi tapa voi olla tuo yhteisöllinen lukeminen tai se voi olla asiakasta osallistava tapahtuma  jne.

Kirjastoaineistojen moduuli

Informaatioarkkitehtuuri

Kokoelmien kehittäminen

Kotimainen kirjallisuus

World Literature

Lähinnä tuo kohta kokoelmien kehittäminen. Pitääkö se sisällään myös e-aineiston? Periaatteessahan pitäisi olla niin, että e-aineistoa ja tätä perinteistä paperista ei tarvitsisi erotella alleviivaavasti toisistaan , kirja kuin kirja, mutta jotenkin tuntuu, että vielä tällä hetkellä jotain eroa täytyy tehdä, sillä ehkä porukoista suurin osa edelleenkin mieltää kirjaston aineiston fyysiseksi kokoelmaksi. Voin olla väärässä, mutta tältä tuntuu. E-aineiston painotus olisi siinäkin mielessä tärkeää, että niiden hankintaprosessi kaikkine lisensseineen, sopimusneuvotteluineen yms. vaatii erilaista osaamista kuin perinteisen aineiston hankinta.