Kysyin entisiltä ja nykyisiltä KITI
opiskelijoilta, miten opetusta tulisi heidän mielestään
työelämälähtöisesti kehittää nyt ja tulevaisuudessa.
Tarvitaanko jotain lisää tai vähemmän? Ideoita toteutukseen sekä
mikä toimii ja mikä ei.
Sain valitettavan vähän vastauksia
(5kpl), joten olen keskustellut asiasta oman luokkani ja muutaman
kolmosluokkalaisen kanssa. Monista asioista tunnuttiin olevan samaa
mieltä.
Kaikkein eniten toivottiin tiedonhaun
opetuksen lisäämistä ja parempaa jaksottamista. Varsinkin
opiskelujen loppuun toivottiin tiedonhakua jolloin se olisi paremmin
muistissa. Tiedonhakua voisi olla myös ripoteltuna enemmän koko
opintojen aikana. Itsekin huomasin, että KIKO13 ryhmällä
varsinaista tiedonhaun opetusta oli viimeksi ensimmäisen vuoden
syksyllä ja monet ovatkin kertoneet, itseni mukaan lukien, jo
unohtaneensa asioita, vaikka tiedonhaku muuten on läsnä
opiskeluissa koko ajan.
Työharjoitteluakin haluttiin lisää.
Vaaditun 5kk lisäksi toivottiin pienempiä harjoittelujaksoja pitkin
opintoja. Kuten eräs vastanneista sanoi ”Amkin
vahvuus on läheisyys työelämään, joten kahden vuoden
teoreettinen puurtaminen vain muutamalla kirjastoyhteistyöllä voi
olla joillekin syy lopettaa tai alisuoriutua opinnoistaan.” Useasti
on myös niin, että monella koulutuksen aloittaneella ei ole vielä
minkäänlaista kokemusta itse työstä jolloin sitä tietää vain
teoriassa miten alalla tehdään töitä. Edes pienikin harjoittelu
antaisi jotain konkreettista pohjaa jolle rakentaa osaamistaan.
Suuntautumisopinnot saattavat myös mennä hukkaan vain teoriana, jos
käytännöntason ymmärrys kirjastotoimesta puuttuu. Vastaaja
ehdotti, että harjoittelut voisi sijoittaa esim. kesäkuukausiksi
jos niille muuta paikkaa ei löytyisi. Tietenkään se ei silloin
voisi olla pakollista, ettei joku joudu valitsemaan kesätöiden ja
harjoittelujen välillä (harjoittelun aikana kesällälläkin
toivottavasti saisi opintotukea). Monet muiden alojen AMK
opiskelijat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat ihmetelleet
kirjastoalan työharjoittelua kun useimmilla muilla aloilla
harjoittelujaksot on ripoteltu pitkin opintoja, mutta meillä se on
yksi pitkä jakso opintojen lopulla. Olen siis itsekin erittäin
vahvasti sen kannalla, että pienempiä harjoittelujaksoja olisi hyvä
olla yhden pitkän jakson lisäksi. Samalla pystyisi kokeilemaan
paremmin eri vaihtoehtoja mitä alamme tarjoaa.
Luettelointia
ja sisällönkuvailua toivottiin lisää ja myös sitä saisi olla
tasaisemmin ripoteltuna. Eräs vastaaja ehdotti, että niitä
voitaisiin opettaa peruskurssin lisäksi esim. kirjallisuus- ja
muiden aineistokurssien yhteydessä. Myös muita aineistoja kuin vain
kirjallisuutta voisi painottaa opetuksessa. Yksi valinnainen Musiikki
ja elokuva kirjastossa -kurssi ei yhden vastaajan mielestä oikein
riitä. Kursseja toivotaan myös peleistä (joka onkin tulossa!) sekä
sarjakuvista.
Hanke-
ja projektityötä toivottiin lisää niin teoriassa kuin
käytännössäkin. Eräs vastaaja olisi tarvinnut myös tietoa
rahoitusasioista. Markkinoinnin opintoja haluttiin lisää, mutta
paremmin toteutettuina sekä syvemmin - kirjasto- eikä
yritysnäkökulmasta. Myös asiakaspalvelua toivottiin lisää, mutta
myös eri tavalla toteutettuina (vastaaja halusi amkilaisia
kohdeltavan amkilaisina, eikä yläastelaisina). Eräs vastaaja olisi
toivonut asiakaspalvelun korostamista ja asiakalähtöisyyden
ujuttamista vähän joka kurssille.
Yritystoiminnan
peruskurssia pidetiin turhana ja itsekin olen tätä mieltä. Kurssi
voisikin olla vvo-opintona. ”Kaikissa opinnoissa olisi hyvä
tarkistaa kirjastonäkökulma” ehdotti yksi vastaajista.
Kirjatenttejä
parempana suoritusmuotona eräs vastaaja piti oppimispäiväkirjaa,
esseitä, ryhmä-, pari- ja yksilötöitä. Hän toivoisi enemmän
vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden arviointien suhteen, kunnon
kritiikkiä sekä huomioita sisällöistä. Itse toivon erilaisia
suoritusmahdollisuuksia. Eri oppimistapoja on yhtä monta kuin on
oppilaitakin ja joillekin kirjatentti sopii ja toiset taas tekisivät
mieluummin mitä tahansa muuta.
Itselläni
tuli myös ajatus koulutuksen pidentämisestä neljään vuoteen.
Varsinkin jos työharjoittelua ja projektitöitä saataisiin lisää
ja siihen päälle vielä lisää tiedonhakua, luettelointia, sisällönkuvailua, vapaavalintaisia- ja suuntautumisopintoja, ei neljä vuotta olisi
yhtään liian pitkä aika. Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä,
että itsekin tarvitsisin vielä ylimääräisen puolen vuoden vaikka
vasta toista vuotta opiskelen.
-Hanna Roslöf, KITI13-
Myös kielten opiskelu voisi helpottua neljännellä vuodella. Varsinkin jos ei ensimmäisenä vuotena osaa valita kielikursseja (kuten minulla kävi, olisinkin kaivannut parempaa ohjeistusta koulun alussa kielten valinnasta). Aloitin nyt toisena vuotena venäjän opinnot ja tajusin, että en välttämättä kerkeä käymään kuin vain kaksi kurssia. Kolmas kurssi saattaa toteutua jälleen seuraavana vuonna syksyllä, mutta olen tuolloin työharjoittelussa joten neljäskin kurssi jäisi sitten suorittamatta. Aikaisemmin puhuttiin kielten tärkeydestä kirjastotyössä ja olen samaa mieltä. Suomen lisäksi tärkeitä kieliä on tietenkin ruotsi ja englanti, mutta sen lisäksi myös venäjä (varsinkin Itä-Suomessa) sekä viro. Myös paljon muitakin kieliä olisi nykyään hyvä osata.
VastaaPoistaKielten opiskeluun olisi siis hyvä ainakin kannustaa jo heti ensimmäisinä päivinä ja systeemi pitäisi saada jotenkin toimivammaksi. Itse koin kursseille menon erittäin hankalaksi kun ei oikein tiennyt mistä löytyy, koska alkaa, mitä alkaa ja miten kursseille ilmoittaudutaan.
-Hanna-