lauantai 18. lokakuuta 2014

Opiskelijoiden ääni

Kysyin entisiltä ja nykyisiltä KITI opiskelijoilta, miten opetusta tulisi heidän mielestään työelämälähtöisesti kehittää nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitaanko jotain lisää tai vähemmän? Ideoita toteutukseen sekä mikä toimii ja mikä ei.

Sain valitettavan vähän vastauksia (5kpl), joten olen keskustellut asiasta oman luokkani ja muutaman kolmosluokkalaisen kanssa. Monista asioista tunnuttiin olevan samaa mieltä.

Kaikkein eniten toivottiin tiedonhaun opetuksen lisäämistä ja parempaa jaksottamista. Varsinkin opiskelujen loppuun toivottiin tiedonhakua jolloin se olisi paremmin muistissa. Tiedonhakua voisi olla myös ripoteltuna enemmän koko opintojen aikana. Itsekin huomasin, että KIKO13 ryhmällä varsinaista tiedonhaun opetusta oli viimeksi ensimmäisen vuoden syksyllä ja monet ovatkin kertoneet, itseni mukaan lukien, jo unohtaneensa asioita, vaikka tiedonhaku muuten on läsnä opiskeluissa koko ajan.

Työharjoitteluakin haluttiin lisää. Vaaditun 5kk lisäksi toivottiin pienempiä harjoittelujaksoja pitkin opintoja. Kuten eräs vastanneista sanoi ”Amkin vahvuus on läheisyys työelämään, joten kahden vuoden teoreettinen puurtaminen vain muutamalla kirjastoyhteistyöllä voi olla joillekin syy lopettaa tai alisuoriutua opinnoistaan.” Useasti on myös niin, että monella koulutuksen aloittaneella ei ole vielä minkäänlaista kokemusta itse työstä jolloin sitä tietää vain teoriassa miten alalla tehdään töitä. Edes pienikin harjoittelu antaisi jotain konkreettista pohjaa jolle rakentaa osaamistaan. Suuntautumisopinnot saattavat myös mennä hukkaan vain teoriana, jos käytännöntason ymmärrys kirjastotoimesta puuttuu. Vastaaja ehdotti, että harjoittelut voisi sijoittaa esim. kesäkuukausiksi jos niille muuta paikkaa ei löytyisi. Tietenkään se ei silloin voisi olla pakollista, ettei joku joudu valitsemaan kesätöiden ja harjoittelujen välillä (harjoittelun aikana kesällälläkin toivottavasti saisi opintotukea). Monet muiden alojen AMK opiskelijat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat ihmetelleet kirjastoalan työharjoittelua kun useimmilla muilla aloilla harjoittelujaksot on ripoteltu pitkin opintoja, mutta meillä se on yksi pitkä jakso opintojen lopulla. Olen siis itsekin erittäin vahvasti sen kannalla, että pienempiä harjoittelujaksoja olisi hyvä olla yhden pitkän jakson lisäksi. Samalla pystyisi kokeilemaan paremmin eri vaihtoehtoja mitä alamme tarjoaa.

Luettelointia ja sisällönkuvailua toivottiin lisää ja myös sitä saisi olla tasaisemmin ripoteltuna. Eräs vastaaja ehdotti, että niitä voitaisiin opettaa peruskurssin lisäksi esim. kirjallisuus- ja muiden aineistokurssien yhteydessä. Myös muita aineistoja kuin vain kirjallisuutta voisi painottaa opetuksessa. Yksi valinnainen Musiikki ja elokuva kirjastossa -kurssi ei yhden vastaajan mielestä oikein riitä. Kursseja toivotaan myös peleistä (joka onkin tulossa!) sekä sarjakuvista.

Hanke- ja projektityötä toivottiin lisää niin teoriassa kuin käytännössäkin. Eräs vastaaja olisi tarvinnut myös tietoa rahoitusasioista. Markkinoinnin opintoja haluttiin lisää, mutta paremmin toteutettuina sekä syvemmin - kirjasto- eikä yritysnäkökulmasta. Myös asiakaspalvelua toivottiin lisää, mutta myös eri tavalla toteutettuina (vastaaja halusi amkilaisia kohdeltavan amkilaisina, eikä yläastelaisina). Eräs vastaaja olisi toivonut asiakaspalvelun korostamista ja asiakalähtöisyyden ujuttamista vähän joka kurssille. Yritystoiminnan peruskurssia pidetiin turhana ja itsekin olen tätä mieltä. Kurssi voisikin olla vvo-opintona. ”Kaikissa opinnoissa olisi hyvä tarkistaa kirjastonäkökulma” ehdotti yksi vastaajista.

Kirjatenttejä parempana suoritusmuotona eräs vastaaja piti oppimispäiväkirjaa, esseitä, ryhmä-, pari- ja yksilötöitä. Hän toivoisi enemmän vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden arviointien suhteen, kunnon kritiikkiä sekä huomioita sisällöistä. Itse toivon erilaisia suoritusmahdollisuuksia. Eri oppimistapoja on yhtä monta kuin on oppilaitakin ja joillekin kirjatentti sopii ja toiset taas tekisivät mieluummin mitä tahansa muuta.

Itselläni tuli myös ajatus koulutuksen pidentämisestä neljään vuoteen. Varsinkin jos työharjoittelua ja projektitöitä saataisiin lisää ja siihen päälle vielä lisää tiedonhakua, luettelointia, sisällönkuvailua, vapaavalintaisia- ja suuntautumisopintoja, ei neljä vuotta olisi yhtään liian pitkä aika. Minusta tuntuu tällä hetkellä siltä, että itsekin tarvitsisin vielä ylimääräisen puolen vuoden vaikka vasta toista vuotta opiskelen.

-Hanna Roslöf, KITI13-  

1 kommentti:

  1. Myös kielten opiskelu voisi helpottua neljännellä vuodella. Varsinkin jos ei ensimmäisenä vuotena osaa valita kielikursseja (kuten minulla kävi, olisinkin kaivannut parempaa ohjeistusta koulun alussa kielten valinnasta). Aloitin nyt toisena vuotena venäjän opinnot ja tajusin, että en välttämättä kerkeä käymään kuin vain kaksi kurssia. Kolmas kurssi saattaa toteutua jälleen seuraavana vuonna syksyllä, mutta olen tuolloin työharjoittelussa joten neljäskin kurssi jäisi sitten suorittamatta. Aikaisemmin puhuttiin kielten tärkeydestä kirjastotyössä ja olen samaa mieltä. Suomen lisäksi tärkeitä kieliä on tietenkin ruotsi ja englanti, mutta sen lisäksi myös venäjä (varsinkin Itä-Suomessa) sekä viro. Myös paljon muitakin kieliä olisi nykyään hyvä osata.
    Kielten opiskeluun olisi siis hyvä ainakin kannustaa jo heti ensimmäisinä päivinä ja systeemi pitäisi saada jotenkin toimivammaksi. Itse koin kursseille menon erittäin hankalaksi kun ei oikein tiennyt mistä löytyy, koska alkaa, mitä alkaa ja miten kursseille ilmoittaudutaan.

    -Hanna-

    VastaaPoista