Kirjastoalan osaamisten
lista tuppaa helposti kasvamaan aika pitkäksi. Osa osaamisesta on sellaista,
että se kasvaa (työ)elämän aikana puolivahingossa. Osa on sitä välttämätöntä,
mitä valmistuneella tutkinnon suorittaneella täytyy olla, kun hän aloittaa
työelämän. Toivottavasti emme odota
vastavalmistuneelta samaa, syvää ja monipuolista sitäsuntätä -tietämystä ja -osaamista,
mitä meille itselle on vuosien varrella mahdollisesti / toivottavasti kertynyt.
Mitä siis
kirjastoammattilaisella pitää olla tutkinnon suoritettuaan? Oma näkövinkkeli (amk-kirjasto) vaikuttaa tähän litaniaan varmasti.
- tiedontuotannon ja medioiden tuntemus (Suomi, kansainväliset kuviot) – kuka julkaisuja väsää ja miten ne saapuvat kirjastoon?
- tiedonhaun perusteet
- kuvailun (luetteloinnin) perusteet – ymmärrys, mitä metatietoa tarvitaan, että sisältö löytyy? myös sisällönkuvailu (asioiden nimeäminen, hierarkiat)
- pedagoginen osaaminen, ohjaus, opastus, opetus verkossa ja kirjastotiloissa, kouluttaminen, ei pelkästään asiakkaille vaan esim. kollegoille.
- oppimisen, tutkimuksen, kehittämisosaamisen (”teoreettinen”) tuntemus (kouluyhteistyö, oppilaitoskirjastot)
- tietotekninen osaaminen (kovaa ja pehmeää)
- juridinen osaaminen
- talous ja hallinto (budjetointi, hankintaosaaminen, henkilöstöosaaminen, verkostoituminen)
- kieli- ja viestintätaidot, vuorovaikutustaidot
- halu ja kyky oppia uutta jatkuvasti
- kyky sietää riittämättömyyden tunnetta
Osaamisten listaan tulee
vääjäämättä mukaan sellaista yleistä osaamista, jota työelämässä nyt ja tulevaisuudessa
tarvitaan. Lisäksi meidän pitää tunnistaa, löytää ja yrittää pitää kiinni siitä, mitä
kirjastoalan ydintä ja siinä sitä kirjasto-osaamista. Tulevaisuuden tunnustelu
on tiedetysti hapuilevaa.
Lisään tähän vielä Hgin kaupunginkirjaston hankinnan palvelupäällikön Matti Tolvasen ajatuksia tulevaisuuden osaamisalueista.
VastaaPoista- palvelujen markkinointi, esiintyminen
- mediakasvatus ”taviksille”:
(”onko tämä sivu turvallinen” jne. )
- ”pedagogisten” opastusvalmiuksien varmistaminen
- laiteosaaminen (”kansalaisen kevyt laite- ja IT-tuki”)
- hankittavien e-palvelujen arviointi
- e-palvelujen käytettävyysaspektit
- palvelujen sopimusperspektiivi. sopimusjuridiikan alkeita: mikä sopimus on, mitä sopimuksia kirjastoilla yleensä on
- lisenssit aineistoihin ja palveluihin: millaisia tyypillisiä aineistolisenssejä on, mitä ja miten niistä neuvotellaan
- aineistokilpailutuksen peruslogiikka EU:n ja kotimaan tasolla. Miksi kilpailutetaan, mitä tavoitellaan, millainen on onnistunut kilpailutus
- sisällönkuvailun tuoreempi haku- ja elementtilogiikka (XML/RDA –tyyppinen). Sisällönkuvailutekniikat
- koodaamisalkeet
- puolipakollinen ”kolmas kieli” rikastaisi kenttää (humanismin uhallakin)
Esiseulonta: neuvottelut/arviointi
hinnat lisenssit
sopimukset tekijänoikeus
käytettävyys kilpailutus
yhteistyötahot tarjonnan vertailu
P A L V E L U J E N V Ä L I T T Ä M I N E N
”Asiakaspuoli”:
markkinointi viestintä esittely
sisällönavaus pedagogiikka mediakasvatus
[esiintymistaito!]
tuki
apu
Osallistuin marraskuussa muutosjohtamisen kurssille, jossa esitettiin ajatus siitä, että kirjastoalan perusopintoihin pitäisi kuulua osio, jossa opetetaan, miten omaa työtä voi kehittää.
VastaaPoistaInnostuin heti ajatuksesta: jos opiskelijat oppivat tuntemaan erilaisia osallistavia ryhmätyötapoja ja pääsevät soveltamaan niitä käytännössä, saamme kirjastoihin henkilökuntaa, joka on valmis muuttamaan työtapoja ja luutuneita asenteita ja tempaisee muunkin henkilökunnan kehittämisen imuun.